Ahdistuneisuudesta

Mitä ahdistuneisuus oikein on?

Ahdistuneisuus määritellään seuraavasti Kielitoimiston sanakirjan mukaan:

"Epämääräisen painostava, pelonsekainen tunnetila, ahdistuneisuus, ahdinko, hätäännys, huoli, tuska;
psyk., lääk. tiedostamattomasta syystä johtuva pelko."

Ahdistuneisuudessa on kyse tunnetilasta, johon liittyy pelkoa, hätää, huolta ja tuskaisuutta. Se on yleinen ja erittäin inhimillinen tunne, jonka tarkoitus on lähtökohtaisesti varoittaa meitä vaarasta ja uhkaavista tilanteista.

Ahdistus koetaan usein erityisen kehollisesti ja saatetaan tunnistaa esimerkiksi tuntemuksia rintakehällä, sydämen sykkeen nousua, hikoilua, kuumotusta ja lihasten jännittämistä. Näiden taustalla on kehon sympaattisen hermoston aktivoituminen.

"Ahdistuneisuus aktivoi elimistön sympaattista hermostoa ja sitä kautta monia elimistön stressijärjestelmään kuuluvia fysiologisia toimintoja."

Ahdistuneisuuteen liittyy moninaisia tunteita ja ajatuksia, joita voi olla vaikea hahmottaa. Silmiini osui seuraava tekstin pätkä artikkelia lukiessani, joka kuvastavat tätä hyvin:

"Ahdistus ei ole tunne, vaan kehollinen reaktio heränneeseen tunteeseen."

Ahdistuneisuuteen voi näin kietoutua ja piiloutua erilaisia tunteita pelon ja hädän lisäksi kuten häpeää, syyllisyyttä, vihaa ja surua. Kaikki nämä tunteet tuntuvat kehossa omalla tavallaan sekä aktivoivat toiminta- ja puolustusjärjestelmiä eri lailla.

"Ihminen haluaa luontaisesti välttää ahdistusta, joten mieli suojautuu vaikeita tunteita vastaan."

Ahdistukseen liittyy näin tyypillisesti tarve käyttää suojautumiskeinoja. Esimerkiksi ahdistavat sosiaaliset tilanteet voivat vaikeuttaa kouluun menemistä tai esiintymiseen liittyvä voimakas jännitys saa aikaan niiden välttelemisen.

"Ahdistus voi tuntua levottomuutena, rauhattomuutena, lamaannuksena, pelokkuutena tai hallitsemattomana paniikkina."

Psykofyysisessä fysioterapiassa ahdistuksen syiden pohtimisen sijaan keskiössä on tunnetilaan liittyvien kehontuntemusten tunnistaminen ja itsesäätelykeinojen harjoittelu. Lisääntynyt ymmärrys omia tuntemuksia kohtaan sekä kyky rauhoittaa itseä hädän ja pelon hetkellä voivat edistää merkittävästi pystyvyyden tunnetta arjessa.

Tarpeen vetäytyä ja vältellä sijaan voi oppia huomaamaan, miten haastaviksi koetuista tilanteista tai olotiloista on mahdollista selviytyä. Elämänlaadun kohentuminen voisi olla tähän se sopiva sana.

Tekstin lähteenä ja inspiraatioina: 

Lääkärikirja Duodecim. 2023. Ahdistus ja ahdistuneisuus.

Psykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti Aki Rovasalo ja Terveydenhuollon erikoislääkäri, psykoterapeutti Hannaleena Eerola. Luettavissa: https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00188